Ensimäistä kertaa ikinä verijäljen tekoa. Olin ostanut villisian sorkan ja verta tampereelta ja nyt sitten tuli koekäyttöön  Saaralle. En oikeen jaksa uskoa että saisin vanhan riistaverisen koiran opetettua perus PK-ihmisjäljelle, joten hän on hyvä koekaniini tähän hommaan, eikä tarvii pelätä että sekottaa jotain jo opittua. Omalle tontille jäätiin ettei tulis sanomista keltään.
Päätin käyttää suoraan sorkkaa jäljentekovälineenä, matkaksi vähän päälle 50m ja palkaksi naudan rustoa kun meinasin uusiokäyttää sorkan vielä. Verta meni puoli pulloa. Ja lisäsin sitä ruokakupista missä olin uittanu sorkkaa suoraan sen päälle.
Tein alkuun "makauksen" kuten netissä neuvotaan. Eli potkin maata ja tiputtelin verta siihen, samanlaisen tein loppuun. .
Tuli jotenkin vielä pöhkömpi olo kun tavallista jälkeä tehden. "hei, vedan perässäni sorkkaa"
Juu, kyllä Saara lähti leikkiin mukaan, rauhallisesti ja välillä tais lähtee hiiriä etsimään mutta tuli kutsuessa takasin jäljelle ja jatko itsenäisesti :) Ja sit se söi sitä rustoa varmaan 20min... ja minä odotin nätisti. Saara myös haisteli aina uudestaan veristä "makausta" syödessään rustoansa, eli joku juttu siin näköjään on.
Perjantaina vois tehdä seuraavan veriteoksen, palkaksi varmaan sorkka/ja lihaa jos sorkka ei kelpaakaan ruuaksi, en tiiä syötetäänkö niitä yleensä, mutta kysyin ostaessa ja meinasivat että elintarvikelaatua on.

Jackylle tein ylipitkän jäljen pitkillä suorilla, toissapäivänä oli niin tohkeissa että halusin kokeilla mitä se kestää.
Matkaa se reilu kilometri ja melkein vain peltoa, yhden osuuden vein hakuuaukeelle ryteikköön. Se oli hankala. Hankala edetä ja pysyä hajulla, käveli mutkan liian suoraks ja jätti kepin nostamatta. Seuraavan tikun löys pellolta. Mutta ei hukannut jälkeä risukossakaan.
Loppua kohden selkeesti väsy ja ois pitäny palkaks namipenaalin sijaan jättää koko ruoka. Namipenaali on sellanen vetoketjullinen penaali jonka sisälle saa laitettu herkkua, täs tapauksessa meni pala tarjoslenkkimakkaraa. Jackyn suosikki juttu. Keppejä pudotin jonkun 7 tai 8. ja 6 tais löytyä.
Seuraavaks vois tehdä motivaatiojälkeä, helppoa ja kovalla palkalla. Tämmösstä pahaa jälkee ei kannata tehä :)

Hetulle tein 50m jäljen avopurkeilla (ei ole vielä murkkuja liikenteessä niin näin vielä turvallista tehä), ja taas oli enemmän intoa kun järkeä. Löytää se jäljen varsinkin kun himmaa voimakaasti vauhtia mutta taitaa luulla vetohommien myös kuuluvan tään lajiin. Ja hitto sillä on voimaa varsinkin näin alamäessä! Vaaka näyttää 15 kg mutta liinassa pitäis mitata joskus maksimiveto. Pitää varmaan kokeilla erilaisia valjaita, nyt on erilaiset vetovaljaat vetoo, ja toisenlaiset jälkeen.
Illalla tehtiin sitten vielä pimeitä kepinnäyttöharjotuksia. Haluan että Hetu makais kepille, eikä nouda kuten Jacky. Makaamisessa on se etu, ettei sotke jälkeä kuleksimalla. Sitäpaitti haluan koittaa opettaa ilmasua koiralle.
Laiton Jackyn käytettyjä keppejä tielle parin metrin välein.
Parin yrityksen ja reilujen apujen jälkeen luopu pelkästä rykimisestä (pomppia valjaissa päästäkseen eteenpäin)
ja ilmas jopa vikan tikun taskulamppuavustuksella ihan ite. Tarjos välissä myös tyhjää, tai tuijotti 50cm päässä olevaa tikkua, mutta en kelpuuttanu.
Antaa levätä tän ajatuksen nyt parisen päivää ennen kun tekee uutta harjotusta.

Illalla minä kattelin netistä sitä sun tätä ja Jacky ja Hetu riehu vaikka vähän huomautinkin asiasta. Noh, nuoret on nuoria... eiku.
Ja miks ei kukaan ikinä voi vastat kun kysyn missä toinen kotitossuni on?
Ja kuka avas ja jyrsi tiskiainetabletista kulman? Juotin koirat vaan reilusti, luottaen siihen ettein niin minimäärästä voi tulla oireita.
Yöllä 2. aikaan näky komeita ja jopa värikkäitä revontulia täällä etelässä.