Matkalla ollaan. Tietokoneen akku näyttää kolmea varttia.
Suunnitelman mukaan lähdin tänään myöhään iltapäivällä (maanantai 19.4) matkaan ja päästiin tänään Ruokolahden lähettyville metsään.
Oikeastaan meinasin yöpyä seitsemisen puistonssa teltalla tai sitten parkkiksella autossa, mut ajoin liittymän ohi kun kyltissä ei lukenu tien numeroa, vaan joku kylä jota en odottanut.
Navigointivälineenä toimii GT karttakirja vuodelta 2014. Kartturi ois kiva välillä.
Tankattu on täyteen Tampereen korkeudella ja ostin jarrunestettä - ihan varmuuden vuoksi. Muita nesteitä onkin.
Kaupan parkissa söin sämpylän savutofulla ja salaatilla, itsekoottuna.
Illalla vain nuudelit ja teetä termoskannulämpimällä vedellä.
Aamuks on juustoa ja leipää, keitettyjä perunoita ja sieniä. Ja tietysti kahvia.

Nakkasin Jackylle lopun ruuan häkkiin - virhe! Liian suuri maksaposentti ei kelvannu ja piilotti sen peittonsa alle, kaikki ihan ruuassa.... Onneks noita peittoja vielä on, mutta pitää muistaa: EI ruokaa häkkiin.
Matkalla myös kävin hakemassa säkillisen parempaa nappulaa aikuisille koirille Hetun kanssa. Valituksi tuli pikkupussi päiväystarralla Haukkuvin päiden ankka pataattia. Kelpas Saaralle.
Hetun ois pakko päästä enemmän ihmisten ilmoille. Ei edeleenkään anna kenenkään vieraan koskea, mutta aika rohkeesti kävelee ohi. Treeniä.
Sitäkin oli tänään taas, vetotreeniä. Pakko oli kokeilla kun kerta pikkupyörä ja kaikki valjaat mukana.
En muist kerroinko viime koikeilusta jossa laitoin Saaran yksin "keluaan" ja Hetun "pyörään"? Ei ainakaan toiminut paljoa paremmin kun muuten, vähän ajan päästä Hetu taas juos liian löysällä. Saara löys samoisella reissulla tennispallon maasta ja sain odotella irrottamista taas kerran. Onneks ei ole ihmistä kohtaan aggressioa, vaikka nappaakin saaliin eikä laske enää irti.
Tänään olin ilkeä: jätin koirat autoon kiini ja näytin niille tarjouskasslerin palaset joita muka vein metsätietäpitkin. Hetu protestoi äänekäästi. Parin sadan metrin jälkeen tulin takasin lihojen kanssa ja piilotin ne auton viereen.
Kyllä lähti! Ei edes huomannu kun jälki loppu. 300m suuntaan ja sitten mukisematta 300 takasin ja palkkaksi autolla heti lihat. (juu, ei pitäis ruokkia hengästynyttä koiraa - mut ku...)
Pitää ens kerta oikeesti jättää ne lihat sinne ja talutella koirat sit nätisti autolle ruuan jälkeen. Muuten varmaan menee ykssuuntaseks hommaks.

Huomenna ois tarkotus jatkaa matkaa, en kyllä vielä ole päätäny että minne asti.